Taas on se aika kun se suloinen kylmä tuulahdus menee menojaan ja tilalle tulee kesä. Tietenkin kaikki ovat odottaneet sitä innolla ja nyt se viimein onkin jo ovella... vaan miksi? Miksi kesää odotetaan niin kovasti vaikka talvi on ehkäpä helpoin vuoden aika?

Esimerkiksi kesäisin ei uskalla lähteä ulos kuin vain vähäksi aikaa koska vertamme juovat, inisevät ja surisevat pikkuperkeleleet tekevät kaikista reissuista suoranaista helvettiä. Vähänkin menee kaupungista ulos jonnekin jossa kasvaa puu tai pari niin kaikki ovat kimpussasi kuin presidentti Bush öljyn perässä ja seuraavana päivänä kuorit kynsilläsi nahkaasi irti.

Seuraavaksi tämä paljon odotettu helle. Voi kuinka ihana ajatus se joidenkin mielestä olikaan viimetalven paukkuvilla pakkasilla kun luonto oli hiljaa ja ilma oli mukavan kylmää. No nyt sitä hellettä riittää ja valitetaan kun nahkaa polttelee ja hiki valuu niin että vaatteita saa vaihtaa tasatunnein ja juotavaan menee kuukausipalkan verran ettei henki lähde auringon saatanallisessa poltteessa. Seuraavaksi hien haistavat nämä verenimijät ja tulevat luoksesi naapuripitäjästä saakka ja mikäs sen mukavampaa kun syöty nahka joka on vielä suolaisen hien peittämä että kirvely ja polttelu olisi mahdollisimman tuntuvaa.

Tietenkin on hyviäkin asioita kuten kukat kukkivat puut kukkivat ja luonto saa hiukan monipuolisemman värin. Ei siinä mitään mutta nämä kotoperäiset puut eivät tuoksu vaan haisevat kaamealle joka taas saa entistä enemmän miettimään miksi kaipaamme kesää sinä vuodenaikana kun mikään näistä asioista ei vaivaa. Ei sääskiä, ei haisevia puita, ei tappavaa hellettä ja nestehukan välttelyä.

Kuten kaikkien rakastama Vatikaani ilmoitti suuren sanomansa maailmalle: suomi on helvetin esikartano. Totta mutta eivät taida tietää että juuri ne epätäydelliset asiat tekevät tästäkin paikasta niin mahtavan. Se on suomalaisten ikivanha perinne: kaikki on päin persettä mutta kukaan ei osaisi kuvitellakaan elämäänsä toisin ja ovat siksi onnellisia.